Loppupuolisko #CanariaCamp:stä

16.02.2013

Moro

Nyt on leiri päättynyt ja kirjoitan tätä lentokoneessa. Leiri oli lyhyesti sanottuna jättimenestys! Teen leiristä vielä erillisen koonnin käyrineen ja lukuineen.

Ajopäivä 3

Nyt oli vuorossa tappokivikkopäivä ja samalla mega-iskutusta! Aluksi otettiin perus-uunoilta luulot pois, ennen ryhmiin jakoa, yhteen pikku mäkeen... Lopulta meiän ryhmään tuli viikolta jo tuttu sveitsiläinen, yks alamäkimies, perus-jamppa, yks iäkkäämpi perus-jamppa, sekä belgialainen. Danny anto mulle ohjeet

13020148.jpgja aloitin niilottamisen huipulle. Kinnasin sinne päälle ja tulin alas päin mihin muut oli kokoontunut. Siitä sitten hieman kevyemmin ylös. Siellä päällä oli lounastauko. Tosiaan bussilla mentiin taas mäen päälle, josta laskettiin yksi mäki ennen tuota nousua. Alamäessä perus-jamppa koitti seurata mua hyvällä lopputuloksella, racekingin paperikylki repes... Olkootkin protection mallit, en tiiä mitä noilla maantiekumeilla tekee maastopyörässä, sladittaa kenties? Ei ne ainakaan pidä yhtään. Siinä pidettiin huoltoteknistä ja naureskeltiin. Sitten pieni isku ja alkoi tappokivikko, supernopeeta paanaa, joka ryskytti koko ajan ja sisälsi puukkokiviä.. No meikä rikko seuraavan sisurin. Sen verran kerkesin tajuamaan, että nyt menee rengas, kun näin sen kohdan. Eturenkaan sain vietyä pois, mutta takarengas otti osuman... Hauska tilanne... Siitä sitten päästiin 500m ja seuraava rengas.. Ihan putkeen meni, perus-jamppa taas :D sitten reitti tasottu ja meno jatku parempana. Ajettiin hyviä polkuja alaspäin ja vähän iskin ylös päin. Ja siellä ollut asvalttitie oli hieno! Riittävän turvallinen ja vaihdikas, että uskalsi losottaa oikein kunnolla! Välitykset vaan loppu kesken.. Pahin hetki oli, kun Danny sanoi, että eka farmi on OK, mutta toisessa on koira. Ei se pure, mutta juoksee renkaita kohti.. No abrakadabra, just kun olin kiertämässä sitä rakkia, tekee se perinteisen ysikymppisen ja suoraan eteen. En tykkää ajatuksesta, että ajan jonkin päälle, joten jarrutus, väistöliike, karjasu ja ylös nouseminen. Irtosoralla pito oli nollassa ja väistöliike suuri virhe, tanko linkkuun ja perinteisesti kerkesin huutamaan taisteluhuudon ennen kuin lonkka osui maahan. Kummallista kuinka kerkee aina enne osumaa jotain huutaan, muttei estämään tapahtumaa.. Oltiin jonkun pihassa, joten ei voitu purnata.. Siitä pikku isku mäkeen ja lisää losottamista asvalttia pitkin turistialueella, siitä hissuksiin Free Motionille. Ja sakkoahan sitä piti lähtee ajamaan, jotta nelonen tulisi täyteen!

Ajopäivä 4
Vuorossa oli kevyt päivä. Väki oli taas vähentynyt, mutta pidot vaan parani. Pienellä porukalla on mukava ajella, kun odottamista ei synny niin paljoa. Nousimme taas bussilla korkeuksiin, josta lähdimme ensin kiipeilemään ja sitten laskemaan. Päivä oli kyllä aika lasku painotteinen, tosin aina sitä vähän mäkeä tulee :D laskut oli tosi nopeita ja kädet oli aika krampissa jo valmiiksi viikon ryskytyksestä. Jousitus ja renkaat on kokoajan kovilla täällä. Ajoimme kolme eritäin teknistä paikkaa, kaksi alas ja yhden ylös. Opas kertoi mun olleen kolmas, joka selvitti teknisen nousun! Ei se helppo ollut, ei ollenkaan! Laskut oli tosi pehmeitä, sellaisia takarengas lukossa, keulaa vieden laskuja. Ei racekingistä muuhun kyllä ookkaan. Päivä päättyi taas hieman liian aikaisin mulle, joten heitin tunnin sakkoa päälle. Näin sain päivistä kovinkin pitkiä, kun kyttäsin treeniaikaa ja siihen tauot päälle, tuli ulkoilua 7 tuntia vähintään päivään :) Kevyt päivä tuli tarpeeseen, vaikkei se mitään rullailua ollut, muttei luukutustakaan.

Ajopäivä 5

Pienellä iskuryhmällä lähdimme hakemaan mäkeä. Opas vaihtuu Dannystä

130201566.jpg

Kerstiniin. Kerstin on aivan tajuttoman kovakuntoinen likka! Ajanu jonkun Cape Epicin, TransAlppia ja Lontoon Paralympialaisissa... Ajoimme päivän reissusta pidennetyn version ja mittariin tulikin 90km ja 4h45min treeniaikaa, melkonen lukema maasturiajeluun :) Alkuun lämmittelimme kylmässä laaksossa ennen mäkeä. Perus kyläkurvailua asvaltilla. Mäki olikin sitten aika 'hauska'. Keskijyrkkyys 7.7% ja maksimijyrkkyys 14%, pituus 5km. Jenkkirauta ei ittekseen sinne noussut! Mun kilometrivauhti oli luokkaa 4min40sek. Syke oli aivan VK-alueen yläosassa kokoajan... Maukkaa en vielä tohtinut iskeä. Siitä jatkoimme puoliteknistä polkua ylöspäin. Nää reitit on kyllä parasta mitä tuolla on tarjota, pitää osata ajaa ja samaan aikaan saa kunnon treeniä! No on alamäetkin aika hauskoja.. Polun jälkeen kurvailimme lounaalle jonkun mäen päälle. Siellä sämpylät ja sitten alas. Asvalttilaskut on kyllä melkosen pelottavia! Ei tulisi mieleenkään ajaa niitä alas maantiepyörällä! Vannejarrut vaan suhisee ja mutkat menisi pitkiksi. Laskun jälkeen pitää aina kiivetä, niin myös tänään! Mäen päältä aloitettiin polkuajelu. Nyt ajettiin teknistä! Aika hyvä osostus taas, ettei Suomessa opi ajamaan :0 Pari kertaa sai tunkata, kun ei uskaltanut rotkon reunassa ajaa mörkökivikkoa. Mutta 90% polku oli hyvää haastetta. Siitä jatkettiin eteenpäin, rannalle vievän tien päätteeksi sai taas kiivetä, vikan iskun paikka. Mäki kesti ehkä puolisen tuntia, ajoin hyvää VK-tahtia ylös. Sieltä lasku alas ja pitkän kaavan kautta kämpille. Bussilla oltaisiin päästy myös, mutta varman päälle kilsoja hakien ajettiin vielä 35km tie siirtymä. Pelottavaa tietä taas... Ei Suomessa noihin pääse tottumaan :( Nyt oli jalat aikafinaalissa! Hyvä vaan :)

Ajopäivä 6
Oli vuorossa polkupäivä. Ensin kiivettiin 1.8kilometriin bussilla, jossa heitettiin pieni ympyrä parin nousun kera ja sitten aloitettiin laskettelu rannikkoa kohden. Happi oli aika ohutta, kun yhteen tekniseen mäkeen piti iskuttaa. Verenmaku suussa maasturilla, wtf? Ajoimme välillä simppeleitä ja taas välillä tosi teknisiä polkuja, mutta pääasiassa isopyörä-polkua. Aika hyviä tiputuksia oli vähän väliä ja jyrkkyyttä löytyi enemmän kuin tarpeeksi. Mieleenpainuvin kohta oli supertekninen ylämäki, johon sai iskeä ihan tosissaan, ja pari vikaa metriä sai tunkata jenkkirautaa, oli kyllä aika painava laitos :D Alamäet oli kyllä taas hauskoja, mutta opettavaisia. Lounastauolle tullessa ei vaihteet oikein pelannut edessä, mutta en niitä tarkemmin jaksanut tukia. Kuitenkin päivän vaikein lasku oli edessä ja ketjuthan tippui tietenkin. Siinä pieni säätö ja uudestaan. Ajoin sitten pikkurattaalla alas, mikä on vaikeaa, koska ei ole tukea vaihteistosta. Mäen alla koitettiin säätää, mutta ei vaijerin säätö auttanut, koska kampisetti oli melkein irti.... En varmaan olisi uskaltanut ajaa, jos olisin päällä tietänyt syyn. Opas näytti mulle tien ja parin mutkan kautta sain latinolta tarpeeksi ison kuusiokolon BB30 pulttiin. Sitten vaan punttisalilta hankituilla käsillä kireelle ja homma jatkuu. Huono puoli oli päivän parhaan polun väliin jääminen :( mutta ei se mitään. Ajettiin vielä vähän ja lopussa jo mulle tuttuuja uria. Alamäessä paukutti niin kovaa, ettei ketjut taas pysynyt päällä. Eiliseltä tuttu tanskalainen otti kaiken ilon irti ja alkoi iskeä karkuun. Annoin kolme jotain minuuttia etumatkaa kahdeksalle kilsalle, joten loppukirissä nokin hänet! Se oli leirin vika isku... Paitsi, kun tanskalainen iski vikaan töyssyyn lähellä Free Motionia, pakko oli vielä kerran rykäistä, voitin:) Päivälle tuli ajoa vajaa kolme tuntia ja 60km. Ainakin oli jalat ajetun tuntuiset, joten hyvin meni!
Lisää leirin vaikutuksista ja muusta seuraavassa yhteenvedossa.

1302016000.jpg

Matkustuspäivä
Kaikki hauska loppuu aikanaan, niin myös tämä leiri :( Eilen pakkasin kassin hyvissäajoin ja söin niin paljon kuin jaksoin. Hieman oli energiavarat päässyt kutistumaan.
Aamulla taksilla kentälle, jossa aikataulu pissi ja oltiin liian aikasin, joten intistä tuttua odottelua oli tiedossa. Sitten siellä shoppailua ja lounas Burger Kingissä :( Luulin jo hetken, että leiri saa arvoisensa lopetuksen O'Learys sports baarissa, mutta täältä ei saanut hampurilaisia :(((( Boston Celtic on parasta! Join päälle myös heikon Caffee Laten Starbucksista.. Mikähän siinä viehätyttää.. Sitten koneeseen... Finski tarjoaa aivan ilmaiseksi tosi hyvän ruoan koneessa :D onneks lentää melko aikataulussa :) Bussilla kotiin ja nukkuu. Huomenna kevyttä ulkoilua lapion ja harjan kanssa. Saatan myös pyörää vähä kasailla... Tosiaan, runko ja osat on nyt kotona! Maanataina varmaan lyön kasaan :)

Mulla on myös muuta kerrottavaa leiristä, ja siitä saatte luke viim. maanatai-iltana. Tää viikko oli yksi parhaista kokemuksista ikinä, joten lisää hehkutusta luvassa!

Terveisin, 

Perttu

Ps. Mun rusketusrajat on aika hauskat :DD

KOMMENTOI                  KOTISIVUKYSELY        KISAKALUSTOA MYYNNISSÄ

27.04.2017Twitter - Twiitit omalla sivulla
16.02.2019Uusi jännittävä vuosi edessä
02.09.2018Himos Epic - rankin rupeamani ikinä?
28.08.2018Minä ja legenda - koutsina Puss Campillä
01.08.2018Uusi luku alkaa
10.12.2017Oodi täydellisyydelle?
08.10.2017Merida 96 Team Perttu Tune
09.09.2017Käännepiste
21.08.2017Varustespesiaali osa2
06.08.2017Varustespesiaali

Siirry arkistoon »