Himos Epic on eeppinen ja #himoshaaste oli rankka

25.08.2019

Moro!

Kesä taittuu syksyyn ja sen myötä oli mun vuoden kohokohdan vuoro, Himos Epic. Himos Epic ajettiin tänä vuonna kolmatta kertaa, olen ollut kolme kertaa mukana ja joka kerta ollut aivan yhtä kivaa! Sekä tietenkin haastavaa ja rankkaa. Epic eroaa muista kestävyyspuolen maastokisoista sen erikoiskoeluonteen sekä vaativuuden perusteella. Suomessa on monta kisaa, jotka kestävät kauan, useita päiviä, mutta muualla ei joudu tai pääse ajamaan näin kokonaisvaltaisesti. Epic on mun suosikki Suomessa!

Tänä vuonna halusin valmistautua Epiciin sekä himoshaasteeseen erityisen huolella ja otin perjantain vapaaksi töistä. Aiempina vuosina perjantain valmistautuminen on jäänyt ohueksi ja se on haitannut koko viikonlopun suoritusta aina. Talvella Kari Wallenius keksi himoshaasteen, Himoksella näet ajettiin sekä Epic, että Sportax Enduro Series sarjan kilpailut samana viikonloppuna. Haastetta olisi jo ajaa molemmat hyvin, mutta sääntöihin kirjattiin, samalla pyörällä klausuuli. Tästä alkoi speksaus:

  • XC pyörä olisi todella hyvä ja nopea Epicissä, sillä säästäisi voimia ajaessa samaa vauhtia kuin enskalla ajaisi täysiä, tai vaihtoehtoisesti ajaisi nopeammin EKt samalla kuormalla kuin enskalla
  • XC pyörä ei tulisi toimimaan endurossa kovinkaan hyvin, Himoksen enduro on hyvin jyrkkää, joten 70 asteen keulakulma ja 110mm + 96mm joustoa ei tulisi olemaan riittävästi, jotta ajaminen olisi muuta kuin selviytymistä. Tilanne olisi ollut eri, jos olisi ajettu Sappeella, koska Sappeen profiili on loivempi ja siellä pystyy ajamaan XC:llä paremmin myös enduroa
  • Enduropyörällä Epic olisi järjettömän rankka, vaikka laitoin vaimennukset melkein täysille, pyörä on silti hitaampi kuin XC pyörä. Laitoin Epiciin alle Michelin Force AM renkaat, jotka rullaavat varsin hyvin eivätkä ole paljoakaan Force XC:tä hitaammat.
  • Enduropyörällä kun kärsii Epicissä, jatkaisiko sitä enää ajaa Enduroa kunnolla, tulisiko tässä aika tappiota liikaa verrattuna trailipyörällä ajavaan?
  • Optimaaliseksi olisi muodostunut noin 140mm keula ja 120mm progressivisellä joustolla perässä varustettu pyörä, sellaista ei nyt kuitenkaan tullut ostettua, joten lähdin endurolla ja viritin sitä mahdollisimman paljon Epiciin sopivaksi.

Perjantai - valmistautuminen

Aamulla heräsin kaikessa rauhassa ja aamupalan jälkeen aloitin vielä pyörän viimeistelyn. Päätin vielä kerran huoltaa keulani, vaihdoin vaimenninöljyt sekä uudet voiteluöljyt. Laitoin myös Wild Endurojen tilalle Force AM renkaat 2.35” leveydessä ja sisään Orangen litkut. Enduroa tulisin ajamaan Wild Enduroilla 2.4” levedessä ja taakse laittaisin Panzer insertin suojaamaan takakiekkoa kiviltä. Olen huomannut, että kun ajan 29er XC-pyörällä ja endurollani joka on 29er/27.5” sekapyörä, niin takakiekko kerää edelleen kaikki montut ja kolot, joten tartten taakse lisää suojaa, jota en XC-pyörällä samalla tapaa kaipaa.

Perjantaina iltapäivällä siirryin ajoissa Himokselle mökille ja etsimään oikeat kamat päälle. Perjantaina startti oli 18:00, joten aikaa oli. Meidän oletettu maaliintulo aika oli yli iltakymmenen, joten valot tultaisiin tarvitsemaan, sekä energiaa. Taktiikkani viikonloppuun oli syödä paljon geelejä, patukoita, juoda riittävästi sekä käyttää proteiinijuomia jokaisella isolla huoltotauolla. Jalkojen tulisi kestää jatkuvaa rääkkiä ja taas vastaavasti pitkiä hiljaisempia hetkiä, joita tällaisessa erikoiskoekilpailussa väistämättä tulee.

Himos Epic MTB - päivä 1

Perjantain EK1 oli paha, saman tien kohti taivasta ja reilu 15min happokylpyä. Aloitin järkevästi, mutta mäki ei vaan meinannut millään loppua, jumppaa, kikkailua ja lopulta se kääntyi alaspäin. Tuppuraisen Ville sai mut kiinni seuraavasti ryhmästä ja Samuel Halme myös. Laskuosuuden alettua tiesin, nyt ei ole enää pitkä matka EK:n maaliin, nyt voi ajaa, mutta renkaita pitää sääliä.

EK1 jälkeen oli pitkä siirtymä EK2:lle, joka on mahtava! Se on vanhaa pärräuraa, kikkailua, kallioita, suota, märkää, parasta! EK2 on pitkä ja vaatii koko ajan hyvää keskittymistä sekä linjojen etsimistä. EK2 meni hyvin, jaksoin painaa loppuun saakka hyvää virheetöntä ajoa. EK2 jälkeen tuli pidempi tauko, koska tulisimme ajamaan EK1:stä alaspäin, se on vanhaa DH-ränniä ja ajetaan myös endurossa. Epicissä ensin kieputetaan suon reunaa metsässä, se on hyvää juurakkoa sekä kivikkoa, nopeampaa pätkää ja todella hapottava nousu Himoksen päälle, josta lähtee lasku. Lasku on tiputtelua, loivia bermejä sekä pitkä poljettava juurakko-osuus.

kuva2.jpg

Kuva: A. Hakonen (F4ttykuski)

Lähdin kovalla innolla pätkällä, koska tämän jälkeen alkaisi tauko. Otin alun järkevästi, jyrkkä nousu tulisi nappaamaan viimeistään. Metsä meni hyvin, nousu oli jyrkkä ja lopulta siinä tuli jalkautuminen. Enskan keula on todella korkealla, mikä vaikeuttaa jyrkkien kohtien ajamista ylöspäin. Sen seurauksena Ville sai mut taas kiinni ja annoin reilusti laskuun tilaa. Ville ajoin 110mm joustavalla Rocky Mountain Elementillä, mutta ajomies on erimies, joten parempi vain väistää ja antaa hänen karata hämärtyvään iltaan. Ajoin laskun hyvin ja loppuun saakka jaksoin painaa yllättävän hyvin. Tästä oli hyvä lähteä tauolle.

EK4 oli tuttua kiepustusta aiemmilta vuosilta. Lähdetään hämäävästi alamäkeen lujaa, sitten kieputetaan pienen kummun päälle kuin korkkiruuvissa olisi, sitten lähdetään taas losottamaan alamäkeen, joka on synkkä ja pimeä. Pimeässä metsässä on aluksi mahtava bermimäki, sen jälkeen alkaa kivikkomöttö joka päättyy käsittämättömään juurakkonousuun. Se on haastava ja jos on saanut kaverin kiinni laskussa, myös vaikea päästä ylös. Tätä synkkää metsää jatkuu vielä hetken ennen kuin alkaa kaahaaminen pienellä metsätieuralla kohti loppumetsää ja sen haasteita. Pätkä on pitkä ja uuvuttava ja vaatii jatkuvaa tarkkaivaisuutta. Haasteessa mukana ollut Timo rikkoi renkaansa tällä pätkällä, Timo oli muuten hyvässä vauhdissa.

kuva22.jpgkuva12.jpg

Kuvat: Mika Kauraharju (Nutsaaja)

EK4 jälkeen tulee EK5, jossa ajetaan Himoksen itäpuolella kulunutta polkua/pärräuraa. Se on nopea, palkitseva, mutta vähän petollinen polku. Tällä kertaa polulle haettiin erilainen lähtö ja laskuun pääsikin tuoreempana kuin aiemmin. Lasku alkaa pienellä lämmittelyllä, kaahausta kapealla savipolulla, kunnes polku levenee isoksi uraksi, joka on täynnä kiviä ja vauhdissa myös mutkia. Osa kallioista on sen mallisia, että vauhdissa ne heittävät kauas eteenpäin ja mutkat tulevat nopeasti vastaan. Vähän pelkäsin renkaideni puolesta, mutta annoin vain mennä. Pätkä on Stravassa nimellä takaneskaa. Stravan mukaan hävisin itselleni 2sek verrattuna viimevuoteen, jolloin ajoin XC:llä. Tuppuraiselle hävisin nyt melkein 13sek. Eroa voi vielä vähän spekuloida, koska onko EK:n maali samassa kohtaa kuin Stravan, mutta mielestäni tämä osoittaa kolme asiaa,

  1. Sen ettei pyörä tee kuskia
  2. XC-pyörät ovat todella nopeita
  3. Ville Tuppurainen on nopea ala- ja ylämäkeen!

EK6 ja EK7 ajettiin perjantaina jo hämärässä. EK6 oli jälleen kerran pärräuraa, jota on vaikea ajaa pimeällä ilman kypärävaloa, koska tangossa oleva valo osoittaa suoraan eteenpäin ja tämän vuoksi on vaikea seurata katseella mutkaa. Täytyy ensi vuodeksi etsiä varmempikiinnitteinen valo, jotta voi ajaa myös mutkaista polkua helpoimmin. EK6 on hauskaa, mutta välillä todella kapeaa ja vaikeasti ajettavaa, kun kammet eivät mahdu pyörimään. EK7 oli nopea spurtti kohti maalia, hyvää ja nopeaa polkua.

Himos Epic MTB - päivä 2

Lauantaina ajettiin erilaisia pätkiä kuin perjantaina, osa tuli aiemmilta vuosilta tuttuja. Lauantaina ylipäätään on hieman leveämpää, mutta toisaalta löytyy myös enemmän megarölliä, kuten Mordor sekä vikan etapin rantapolku. Lauantaina on myös todella nopeaa polkua mukana, joten päivä on monipuolisempi ja sen myötä haastavampi kuin perjantai.

kuva13.jpgEK8 oli sama kuin EK7, mutta ylöspäin hyvä alamäki. EK8 sisältää todella hauskan laskuosuuden sekä tietenkin vähän kiipeämistä.

EK9 on rankka, mutta todella hieno pätkä. Ensin kaahataan metsäautotietä, sitten siirrytään jumppaamaan ylöspäin metsässä, kunnes lopulta kaiken vaivan ja yhden metsäautotien jälkeen saadaan taas palkinto upean alamäen muodossa. Alamäessä on kivaa tiputusta, kurveja, kiviä sekä hyvä flow alusta loppuun saakka

EK10 on kikkailua kallioilla sekä yhden lähes mahdottoman nousun ajaminen (työntäminen ylös). Tällä pätkällä viime vuonna rikoin renkaani ja taas ajoin samaan kohtaan. Reitin alussa kieputetaan kallion kulmia ympäri ja niissä on hyvin terävät reunat ja huonolla linjalla takapyörä leikkaa liikaa sisään ja saattaa kolahtaa reunaan. Onneksi Force AM kestää tuollaiset ajovirheet hyvin.

EK11 sisältää Mordorin metsärölliä, jonka ajaminen on todella haastavaa. Osa ylämäistä menee aivan puhtaaksi pyörän kantamiseksi. Mordor on metsä, josta on vaikea tykätä, polulla on vaikea pitää linjaa ja rytmiä, mutta joku vuosi sen sitten selätän!

EK12 ja on nopea rantapolku suoraan tauolta maha täynnä mehua ja karkkia. Kulkipa taas hienosti! Polku on muutenkin kiero, koska se alkaa helppona, sitten alkaa juurakko ja loppuu taas helppona ja nopeana.

EK13 oli JämsäMTB reittiä, kivaa polkua, jossa sai taas luukuttaa huolella.

EK14 on sikanopeeta rallia, all in ja all out tyyppinen polku. Loppuun pärräpolkua, mutkaa ja pientä kumpua, jatkuvaa hapotusta siis.

EK15 oli medium final, pitkä 11km polkumöttö, jota pitää kunnioittaa, jos haluaa ajaa ehjästi maaliin. Reitti sisältää kaikkea mahdollista mitä vaan voi melkein kuvitella. Juurakkoa, kallioita, kumpuja, droppeja, latupohjaa. Reitillä pitää muistaa myös juoda ja ehkä jopa syödä, koska noin 40-50 min täysvauhtinen ajo vaatii paljon energiaa.

Väliaika

Maaliin pääsin kaikkeni antaneena, jalat olivat tyhjät ja olin helpottunut, ensimmäinen puolisko Himoshaastetta oli valmis. Maaliin tultuani, kävin syömässä ja menin vaihtamaan pyörään endurorenkaat. Haasteessa säätönä oli sama pyörä, mutta renkaat saivat olla eri. Joten, Force AM pois ja Wild Enduro tilalle. Lauantaina illalla kävin vielä tutkimassa sunnuntain pätkät läpi, jottei tartte sokkona ajella.

Tarkoitus oli ajaa kaikki EKt kerran läpi, ainoastaan seiskaa ei tarvitsisi, koska se ajettiin jo Epicissä perjantaina. Treenit menivät ihan OK, hitaassa vauhdissa pyörä tökki ja väsyneenä oli vaikea oikein saada kiinni, mitä poluilla haettiin, jotenkin reitit tuntuivat keskinkertaisilta.

Toisin kuitenkin kävi, reitit olivat todella hienoja, mutta vain kun ajoi kisavauhtia. Hiljaa ajaessa ne tökkivät, mutta kun jaksoi pitää hyvää tempoa päällä, olivat ne todella upeita!

Sunnuntai - Sportax Enduro Series #4

Pätkä 1/5 oli kisassa hauskaa loikotusta, vaikka reidet eivät enää tykänneet antaa tehoa ulos 🙄

EK2 oli kivaa ränniä lopulta, muutama kanto oli esillä ja pari pahempaa mutkaa, ylipäätään tosi nopea ja selkeä.

EK3/6 oli rinnepätkä sisällytettynä jyrkällä metsäosiolla. Ei ollut kyllä mun pätkä, liian pehmeää ja liian jyrkkää 😊

EK4 oli kokoelma kaikkea, muutama tiukka ylös alas 90 mutka ja sitten loikotusta, tiukkaa mutkaa ja muuta jännää.

EK7 oli tuttu perjantailta, vanha DH ränni huipulta kisakeskukselle, on se siisti!

EK8 oli vaan laahausta ja ehjänä kotiin. Kannustajat käskivät avata jarrut, en varmasti avaa, sen verran oli asteita alaspäin 😂

Enduron maalissa väsymys sitten iski ja lujaa. Olin aivan loppu! Kaikkeni antaneena laahustin autolle hakemaan kassin ja sitten suihkuun.

Himoshaaste numeroina

  • Kalorit = 13103
    • Aktiiviset (2001 + 3036+ 1517) = 6554
    • Lepoaineenvaihdunta (3 x 2183) = 6549
    • Kilometrit = 51 + 60 + 18 + 30 = 159

Mitä seuraavaksi? Tänä vuonna loppusyksyllä keskityn nyt ajelemaan vain, pidän hauskaa pyörällä ja itseni terveenä, jotta saisin hyvän treenikauden alle. Ensi vuonna haluan ajaa taas hyvin ja onnistua niissä kisoissa, joihin osallistun.

-          Perttu

25.08.2019Himos Epic on eeppinen ja #himoshaaste oli rankka
14.06.2019Rapa roiskuu
16.02.2019Uusi jännittävä vuosi edessä
02.09.2018Himos Epic - rankin rupeamani ikinä?
28.08.2018Minä ja legenda - koutsina Puss Campillä
01.08.2018Uusi luku alkaa
10.12.2017Oodi täydellisyydelle?
08.10.2017Merida 96 Team Perttu Tune
09.09.2017Käännepiste
21.08.2017Varustespesiaali osa2

Siirry arkistoon »