Pertun treenimetodit Osa1

Tässä blogisarjassa keskitytään minun treenimetodeihin ja ideaan kuinka pyrin pääsemään huippukuntoon.

Jaetaan treenaaminen aluksi kahtia, pyörätreeneiksi ja EI-pyörätreeneiksi

Pyörätreenit ovat pääosassa sulanmaan aikaan

Talvella tärkein treenimuoto on hiihto. Murtomaa tai laskettelusuksilla

Ja keskitytään aluksi pyörätreeneihin sulanmaan aikaan

Minun maastopyöräilyt jaettuna eri osa-alueisiin.

  •  Maastoretkeily. Nämä on niitä hauskimpia lenkkejä. Yleensä pari kolme kuskia vähintään kootaan retkelle ja lähdemme ajamaan hauskoja, mutta vaikeita polkuja. Jostain syystä nämä retket ovat aina vaikeimpaan aikaan, esim yöllisen kaatosateen jäljiltä, jolloin polut ovat umpikahelin liukkaita. Näillä lenkeillä korostuu kuitenkin maastopyöräilyn todellinen olemus ja nämä pitävät minut järjissään kaiken vakavan harjoittelun keskellä.   

Retkillä sattuu ja tapahtuu

Kyllä se kantaa

Parasta on yhdessä olo!

  • Maasto-PK. Yksi vaikeimmista harjoitteista, koska maaston korkeuseroista johtuen, syke nousee helposti pois PK-alueelta ja jumittuu ala-VK:lle. Tietyissä maastoissa tätä pystyy kuitenkin harjoittamaan, varsinkin Leinola-Atala-Olkahinen alueella sijaitsevien polkujen korkeuserot ovat maltillisia, jolloin syke ei pääse nousemaan.  

Treenimetodi-kaavio

  • Maasto-VK. Luontaisin harjoitus, minkä maastopyörällä voi tehdä. Ottaa vain tallista ja lähtee ajamaan. Syke nousee helposti VK-tasolle ja pysyy siellä myös pitkään. Treenejä pystyy helposti muokkaamaan intervalli-tyyppisiksi ajamalla polut kovaa ja tiet palautellen. Mieliharjoitukseni, koska samalla saa ajaa polkua, usein haastaakin, mutta on myös treenillisesti hyvää. Tämä varsinkin auttaa maastokisoissa, kun rasitus on juuri lajinomaista, eikä maantieltä haettua. Treenillisesti maantiellä tehdyt VK-harjoitteet ovat kuitenkin tehokkaampia, mutta huomattavasti ikävempiä tehdä, varsinkin yksin. 
  •  Maasto-MK. Joskus on vain pakko päästä ajamaan pihalle täysiä. Silloin polut ovat paras tapa päästää höyryt pihalle. Varsinkin täysjoustolla on helppo ajaa itsensä sippiin. Mäen päälle maksimivauhtia putkelta runtaten ja heti alas, ei kerkiä maitohapot poistua elimistöstä missään kohtaa. Näitä tulee loppupeleissä harvemmin tehtyä, kuten maksimikestävyysharjoitteita ylipäätään. 

Maantiepyöräilyt jaettuna eri osa-alueisiin

Maisemakuva Viitapohjan lenkiltä

  • Maantie-PK. Maantiellä PK-lenkkien ajo on todella helppoa. Valitsee vaan nopeuden, jolla syke pysyy peruskuntoalueella. Sen seuraus on ajon "hitaus" ja tylsyyskertoimen kasvaminen. Maantiellä PK-lenkkien ajaminen vaatii järjettömän vahvaa päätä, tylsempää puuhaa ei olekkaan. Siksi pitää löytää virikkeitä, ajaa pyörällä seuduille, jossa on jotain nähtävää ja ihmeteltävää. Yleensä tulee ajettua rauhallisissa taajamissa, koska siellä on edes joskus hienoja autoja. Toisaalta hyvällä säällä voikin lähteä ajamaan rauhallisemmille urille, esimerkiksi Viitapohjan lenkkiä ajamaan. Muita maantiereittejä mitä ajelen ovat Lintukallion reitti ja Kangasalan kierto Kyötikkälän kautta. Ajan mieluiten ympyrän mallisen lenkin, näin aika kuluu helpoiten. 
  • Maantie-VK on ns. hauskinta mitä maantiepyörällä voi tehdä. Lempi maantiepyörätreenini on koohotuslenkki. Valitsen etukäteen reitin ja treenin teeman. Jos haluan ajaa kovaa pienellä palautuksella, on kumpuileva reitti paras. Sellaiselle reitille, kun valitsee teemaksi iskun joka mäkeen, alkaa palautus jäämään lyhyeksi. Tälläisiä olen tehnyt täällä Niinisalossa jonkun verran. Taajamassa sen voi tehdä mopoja takaa-ajamalla tai samoten mäkiin iskemällä. "Hauskaa" puuhaa!
  • Maantie-MK lenkkejä en ole tehnyt vielä yhtäkään tänä vuonna. Yksin on vaikea ajaa niin lujaa, että pääsee MK-alueelle, maastopyörällä on paljon helpompaa. Kuitenkin riittävän isoon mäkeen tälläisen nykäisyn voi tehdä, jolloin hetkellisesti sykekkin nousee MK-alueelle. Maitohappoja verenkierrossa ja lihaksissa on jo huomattavasti aikaisemmin. 

EI-pyörätreenit ja talvipyörätreenit

Kun maa on lumen peitossa, pitää suomalaisen pyöräilijän keksiä jotain muuta. Itse käyttämiäni harjoitteita ovat:

-Hiihto, talvipolkupyöräily, spinning, trainerointi, kuntosaliharjoittelu, (jääkiekko).

Kuten huomataan, kysytyt pallopelit puuttuvat. Se on harmi, koska olen pelannut pallopelejä yhteensä kolmattakymmentä vuotta, mutta tähän mennessä en ole saanut niitä tungettua treeniohjelmaan mukaan. Katsotaan, onnistuisiko ensi talvena. Kiekkoa tulee pari kertaa talvessa käytyä pelaamassa paikallisessa kiekkomekassa "Hursulla", eli Hursunsuon kadun puistossa, Leinolassa, Itä-Tamperella. 

Sappeessa oli vielä huhtikuussa lunta

-25 pakkasta ei lenkkiä estä

Ensilumella uudet sukset

  • KanuunaSpinning, trainerointi ja Pirkkahallin kanuunavuorot ovat todella tärkeitä tilaisuuksia talven harjoittelun kannalta. Trainerilla on helppo ajaa PK-ta pyörällä, Spinningissä taasen ajetaan VK:ta ja Pirkkahallissa molempia. Talvella tulee oltua pyörän selässä noin 40% harjoituksista.
  • Sukset ovat talven tärkein harjoitusväline sauvojen ohella. Suksilla kilometrit ja tunnit kuluvat nopeasti ja kuntoharjoitteluun tulee vaadittua vaihtelua. Jatkuva maantien/kivikon jytyytys käy psyykkeen päälle. Talvisin hiihtoo tulee optimioloissa 10-12h viikkoon, eli reilut 1000km talveen. Olen hiihtänyt pienestä lähtien, joten hiihto on itselleni todella luonnollinen tapa harjoitella plus kotiovelta on ladulle vain 50m, joten kynnys lähteä lumimaailmaan on todella pieni! Muutenkin Tampereella ladut ovat usein hyvässä kunnossa, Kangasalla aina huippukunnossa!
Tässä blogissa tutkittiin mitä harjoittelen, sekä lyhet kommentit harjoitteista. Seuraavassa blogissa tutkitaan:
  • Kenen kanssa harjoittelen
  • Kuinka usein harjoittelen
  • Millä kalustolla harjoittelen
  • Missä harjoittelen
  • Mitenkä suunnittelen harjoitukset
  • Mikä on harjoituksessa olennaista.
Seuraaviin kysymyksiin vastataan Blogissa: Pertun Treenimetodit Osa2. 

-Perttu Pärssinen