Urheilija ABC; intohimo ja motivaatio

Kaikki alkaa liikunnasta. Ilman liikuntaa ei ole urheilua ja ilman urheilua ei ole liikuntaa. 
Kun lapsi aloittaa fyysisen rasituksen, on se aluksi liikuntaa. Viiden vanha pelaa pihasählyä kavereiden kanssa vaatteet yltä päältä hiestä ja vettä sataa samalla. Mutta kaikilla on älyttömän hauskaa. Tämä aktiviteetti muuttuu jossain kohtaa vakavammaksi, harrastukseksi. Lopulta harrastukset muuttuvat urheiluksi, mikäli harrastus ei ole kirjojen lukeminen. Kuinka syntyy urheilijoita? Siihen ei tarvita pelaajan polkua tai muita trendikkäitä termejä vanhempien tulojen riistämiseksi. 

Urheiluun tarvitaan:
  • Liikuntaharrastus
  • Esikuvia
  • Halua ja tahtoa
Myöhemmässä vaiheessa mukaan tulee motivaatio, joka ylläpitää urheilua kuten myös esikuvat. Esikuvat ovat älyttömän suuressa osassa urheilua. Ellei ole jotain henkilö johon samaistua, ei synny halua: "Isona mäkin haluan olla noin taitava". 

Seuraavassa kirjoituksessa käsittelen mitä urheilijan sisältä löytyy. Mikä saa minut urheilemaan. Joku voisi sanoa tuhlaamaan nuoruuteni turhaan, mutta itselle urheilu on intohimo, se on se mun juttu!

Esikuvat

Suurimmalla osalla lapsista, jotka harrastavat jotain lajia, on oma esikuva. Se voi olla tamperelaisten lasten salibandy-ikoni Nyhve, Sami Nyman. Tai kiekkoilija Teemu Selänne. Useimmilla se on joku maailman huippu ja itselle läheinen. Suomalaisuus on tällainen tekijä, heistä löydetään ne omat esikuvat. Oma esikuvani on Hannu Manninen. 
Kyllä, Hannu. En ole hiihtäjä, enkä mäkihyppääjä, mutta olen samaistunut Hannuun, hänen suorituksiin, hänen työntekoon. Hän on se henkilö, ketä olen katsonut kunnioittavasti. Henkilö, kenestä ei saa puhua pahaa läsnä ollessani. Tälläiset henkilöt ajavat nuorta harrastajaa sisälle urheiluun ja saavat aloittamaan urheilun tosissaan. Moni on valmis ottamaan Kimi Räikkösen palkan ja elämän, mutta moniko on valmis tekemään sen kaiken työn, mitä vaaditaan moottoriurheilun ykköslajissa? Ei moni. Onneksi niitä henkilöitä löytyy, keiden vanhemmilta löytyy vaadittava pääoma, jotta voimme tulevaisuudessakin olla "Maailman nopein kansa"!

Alle olen luetellut henkilöitä, joita arvostan suuresti. Kuvia klikkaamalla aukeaa henkilöstä valitsemani videoklippi.

Kimi Räikkönen

Hannu Manninen

Amin Asikainen

Kimi Räikkönen (c)Forbes.com

Hannu Manninen (c)MTV3

Amin Asikainen (c) YLE.fi

Kiistatta Suomen Coolein mies! Itse arvostan Kimiä suuresti, hänen ajojaan ja toivon aina hänen voittavan. Nyt viikonloppuna ajetaan Korean GP. Odotan Suomen kansallislaulun soivat samalla, kun Lippumme nostetaan korkeimmalle kohdalle! Moniko uskoi Kimin voittavan silloin Maailman Mestaruuden? Oikeasti? Minä uskoin! 

Kuten sanoin, Hannu on idolini. Kun hän teki Come backin, en osannut hänen odottaa voittavan kilpailua. Mutta ennen Rukan maalimäkeä, alkoi se näyttää mahdolliselta. Katsoin kilpailua isäni ja vaarin kanssa, ja molemmat menettivät toivon voittoon ja alkoivat manata. Mutta uskoin loppuun asti, Suomalainen sisu ja tahto näyttivät voimansa ja Hannu voitto kisan! Monet muistavat Hannun epäonnistujana, huono hyppääjä ja kohtalainen hiihtäjä. Kaikilla meillä on vahvuudet ja heikkoudet! Parjaaminen ei ainakaan tilannetta paranna. Itse vaan viivalle mukaan!

Mies, joka teki Suomalaista nyrkkeilyhistoriaa. Jännitin MTV3 Maxilta Aminin otteluita ja toivoin voittoa. Kun hän päätti uransa tappioon olin hieman surullinen, koska mielestäni hän ansaitsisi jatkaa uraansa. Nyrkkeilyn periaatteisiin kuuluu uran lopettaminen, kun ei enää eteenpäin pääse. Aminin luonne ja taistelutahto kehässä oli hienoa seurattavaa! Suomalainen urheilu kiteytyy Aminin haastatteluun Maikkarin Tulosruudussa. Kova työ palkitsee lopulta! Arvostan!

Intohimo

Urheilija ei urheile ja uhraa kaikkea aikaansa harjoitteluun, sekä kilpailemiseen ilman intohimoa. Intohimo voi olla harjoitteluun, kilpailemiseen tai johonkin tiettyyn lajiin. Henkilöt, jotka ovat kilpailleet vain yhdessä lajissa, heidän intohimonsa on esim. salibandy tai jääkiekko. Heidän hyvänolon tunteensa tulee siitä, kun vedetään hokkarit jalkaan ja pääsee ottamaan ensimmäisen tatsin jäähän ennen pelin alkua. 
Toiset urheilijat, kuten minä, ovat kilpailleet monessa lajissa, jolloin heille ei kerkiä syntymään kiinteää rakkaussuhdetta vain yhteen lajiin. Oma intohimoni on kilpaurheilu, on se sitten salibandy, pyöräily tai hiihto. Aina, kun kilpailen, rakastan sitä tilannetta ja pyrin voittamaan. Ei ole sellaista kilpailua, jota en haluaisi voittaa. Urheilu ei ole ainoa elämäntapa, jossa intohimoa tavataan, monet autoilijat puunaavat tallissaan olevaa autoa 350 päivää vuodesta ja ajavat sitten jäljelle jäävinä päivinä autolla. Se on heidän huippuhetkensä, johon he valmistautuvat pitkään. 

Tahto

Pärjätäkseen urheilussa, tai elämässä ylipäätään pitää ihmisellä olla tahtoa. Osa lajeista vaatii enemmän ja erilaista tahtoa. Olosuhteet luovat urheilijalle haasteet, joista hänen pitää selviytyä. Sääolot ovat yksi syy, miksei kaikki ole valmiita urheilemaan täysipainoisesti ja haaveilemaan kilpa-urheilijan urasta. Hiihtäjällä ei ole suomessa helppoa, ei ole myöskään pyöräilijällä. Heillä harjoitteluolosuhteet ovat useimmiten huonot... Vettä sataa keväät ja syksyt ja kesällä on muutama viikko hyvää keliä. Lopun aikaa vaaditaan todella paljon tahtoa, jotta saa itsensä lenkille ja harjoittelemaan tosissaan. Kivempi olisi harjoitella Espanjan lämmössä, kun Suomessa kelit ovat kurjimmillaan. Kuitenkin tämä luo suomalaisista vahvoja. Nousemme olosuhteista, joista muut eivät tule. Teemme enemmän työtä pärjätäksemme ja olemme siitä kuuluisia. Suomalainen Sisu on myytti, se kuinka rallissa, Formuloissa, hiihdossa, alppihiihdossa ja monessa muussa lajissa pärjäämme. Meillä ei ole omia F1 ratoja saati vuoria, mutta silti pystymme laittamaan muille kampoihin. Meillä on Tahtoa!

Motivaatio

Kolmas elementti Intohimon ja Tahdon lisäksi on Motivaatio. Ilman motivaatiota ei ole urheilijaa. Kukaan ei ole vastentahtoisesti ole valmis tekemään sitä työmäärää, joka vaaditaan urheiluun. Motivaatio mahdollistaa pyrkimyksen maailman huipulle. Motivaatio on jotain mystistä. Se on jotain, joka kumpuaa sisältä, mutta se on edellytys kaikelle. Lopulta pääsyn huipulle määrittää lahjakkuus, työ, terveys ja monet muut pienet asiat, kuten rahoitus. Kilpaurheilu on kuin mustekala. Mustekala on itse suoritus, jollain tasolla ja lonkerot ovat ne asiat, jotka mahdollistavat urheilun. Yhden puuttuminen vaikuttaa suoraan itse suoritukseen. 

Heikkojen hetkien psyykkeet

Maailman huiput

Mitä?Miksi?Kuinka?

Esikuvat

Ralph Näf (c)Mathias Marley

Kroppa täynnä tuskaa

Tanja Poutiainen (c)Hiihtoliitto

Pyöräilijöistä ihailen etenkin Ralph Näfiä ja Nino Schurteria. Ralphin sympaattisuus on aivan uskomatonta. Ninoon on helppo jokaisen nuoren pyöräilijän samaistua. Sveitsiläinen nuori, joka on voittanut jo todella paljon. Molemmat tulemat Sveitsistä, jonne monet pyöräilijät haluaisivat ajamaan. Se on myyttinen alppimaa, josta monet maailman huiput ponnistavat. 

Miksi urheilen? Mikä saa mut harjoittelemaan? Kuka olen? 
  • Koska intohimoni on kilpaurheilu. Haluan olla joskus, kuten esikuvani.
  • Se saa mut harjoittelemaan usein ja enemmän ja kovempaa.
  • Olen Perttu, suomalainen maastopyöräilijä, jolla on suuri halu onnistua!

Kun olen heikoimmillani, olen epäonnistunut tai olen umpikujassa, saan voimaa esikuvistani. Miettimällä heidän matkaa huipulle tai heidän suorituksia, saan uskoa, että joku päivä minäkin pystyn saavuttamaan haluamani tason. Ilman esikuvia, en voisi mielessäni sijoittaa itseäni haluamalleni tasolle.

Tässä kirjoituksessa pyrin valaisemaan, mitä kaikkea tarvitaan, jotta liikkujasta tulee harrastaja. Jotta harrastajasta tulee urheilija. Jotta urheilija voi lopulta muuttua huippu-urheilijaksi. Tämä ei kuitenkaan ole täydellinen kertomus siitä, mitä kaikkea vaaditaan. Seuraava osa ilmestyy Lokakuun lopulla. Se tulee kertomaan tulevaisuuden harjoittelusta, sekä tavoitteistani. 

-Perttu